Birgitta Wulfin ajatuksia

 Perhehoitajille maksettavien  kulukorvausten minimimäärä nousee  vuodenvaihteessa. 1.1.2023 alkaen se on  473,88 euroa , kun se on ollut tänä vuonna 437,44 euroa. Nousua on 8,33 prosenttia, mikä vastaa elinkustannusindeksin muutosta. Sosiaali- ja terveysministeriö huomauttaa 30.11.2022  julkaisemassaan tiedotteessa , että  myös muita kuin vähimmäismääräisiä kulukorvauksia tulee korottaa elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti eli 8,33 prosenttia 1.1.2023 alkaen. Niin ikään perhehoitolain mukaisen käynnistämiskorvauksen enimmäismäärää nostetaan vuodenvaihteessa elinkustannusindeksin mukaisesti.  Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2023 alkaen 3 365,30 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.  Vuonna 2022 summa on ollut 3 106,53 euroa. Onko tämä oikein, kun perheiden saamat rahamäärät, lapslisät eikä elatustuki kuitenkaan nouse? Miksi emme tue perheitä? Jos nämä perhehoitajille kuuluvat rahat annettaisiin perheille, voisivat perheetkin...

  Lastemme ja heidän perheidensä elämä on muuttunut vuosikymmenten kuluessa varsin toisenlaiseksi kuin mitä se oli ennen. Kun emme olleet vielä kaupungistuneet ja asuimme pienissä kylissä, lapsemme  saivat nauttia vapaudesta. Vapaudesta elämään ja leikkiin.  Emme  kaiken aikaa vahtineet  lapsiamme ja elämä oli turvallisempaa kuin nykyään. Lapsemme saivat  liikkua luonnossa ja äidit olivat usein kotona lapsiaan hoitamassa. Isät olivat töissä. Silloin ei tunnettu   varhaiskasvatusta eikä subjektiivista päivähoitoa. Sain itsekkin   juosta metsässä vapaana, kiipeillä puissa ja kallioilla. Sain yksinkertaisesti nauttia lapsuudestani ja kokea luonnon ihmeitä.  Elämä oli lapselle elämisen arvoista. Meillä ei ollut vesijohtovettä eikä suihkua. Kaikilla  ei ollut edes  sähköhellaa eikä sisävessaa. Emme tosin olleet maailman onnellisin kansakaan. Ruokana söimme perunaa ja kastiketta ja äidin tekemää viiliä, joka tehtiin  pastör...

  Kun lapsi on otettu huostaan, vanhemmat ja muut lasten läheiset saavat tavata lasta sovitusti. Tapaamisessa on usein valvoja mukana, vaikkei sille olisi minkäänlaista tarvetta. Valvoja saa työstään  korvauksen. Huostaanotetulle lapselle tehdään aina asiakassuunnitelma ja nämä asiat sovitaan siinä. Asiakassuunnitelma tehdään vuoden välein. Vaikka tilanne lapsen  perheessä olisi muuttunut ja lapsi voisi palata kotiin, lapsi ei kuitenkaan pääse takaisin  kotiin. Nämä lapset ovat usein yksinhuoltajien lapsia, joilla ei ole välttämättä tukijoukkoja ympärillään, eikä voimavaroja lähteä taistelemaan lasta takaisin kotiin.  Lapsi kiinnitetäänkin tarkoituksellisesti esim. sijaisperheeseen, jona aikana lapsi vieraannutetaan läheisistään. Jos lapsi käyttäytyy läheisten vierailujen jälkeen agressiivisesti tai itkee läheisten perään, saatetaan läheisten vierailuja vähentää. Sanotaan ettei lapsi kestä nähdä läheisiään. Ja lapsii traumatisoituu.  Lasten ikävää läheisiä ...

 Tässä mielenilmauksessa ihmiset puhuvat omista kokemuksistaan lastensuojelun toiminnasta. Video on yli tunnin mittainen. Katso se rauhassa ajan kanssa. Nämä ihmiset ovat siis itse kokeneet lastensuojelun toiminnan  https://www.youtube.com/watch?v=b58br-64C7s

 Tämä summa nousee joka vuosi. Miksi kotona asuvat lapset eivät saa taloudellista apua? Jos nämä summat jaettaisiin perheiden tukemiseen, lapsiamme ei tarvitsisi ottaa huostaan! Ettekö jo huomaa että jotain on pahasti pielessä! Ja näitä lapsia on huostassa n. 20 00, kukaan ei tiedä heidän tarkkaa määrää, eikä lasten oloja tutkita! Laittakaa tämä tieto jakoon että silmämme avautuisivat!!! Nyt on annettava ääni ihmisille, jotka haluavat näitä asioita ajaa!  https://stm.fi/-/perhehoidon-palkkiot-ja-korvaukset-vuonna-2023

  Olen lasten ja perheiden puolella. Ehdottomasti. Perhe on lapselle  tärkein asia maailmassa, lapsen kuuluu olla osa perhettä. Lapsen tulee kuulua perheyhteyteen jossa on isä ja äiti tai lapselle muita tärkeitä ihmisiä. Joskus käy niin että perheyhteys lapsen ympäriltä katoaa, eikä se koskaan johdu lapsesta, ei tietenkään. Lapsi on vain olosuhteiden uhri. Vanhemmat saattavat erota tai sairastua, jopa kuolla. Lapsella on kuitenkin läheisiä, setiä, tätejä, kummeja ja isovanhempia. Joskus lapsen läheinen voi olla naapurissa asuva ihminen. Me suomalaiset emme kuitenkaan riittävässä määrin tue lapsen yhteyttä lapselle tärkeisiin ihmisiin, lapsen läheisiin. Kun perheessä tapahtuu jotain ikävää, eikä lapsesta pystytä huolehtimaan, lastensuojelujärjestöt tulevat kuvioon mukaan  kaapaten lapsemme. Lastensuojelulaki kuitenkin velvoittaa että lapsen läheiset on otettava ensisijaisesti huomioon lasten olosuhteita selvitettäessä. Näin ei ikävä kyllä aina tapahdu. Olemme rakentaneet n...