Birgitta Wulfin ajatuksia

  Tiedämme että näin tapahtuu, mutta miksi emme tee asialle mitään?  Joitain huostaanotettuja lapsiamme ei päästetä tapaamaan vanhempiaan tai muita läheisiään, onko pelkona se että he saattavat kertoa asioista joista he eivät saa puhua eteenpäin? Ja jos vanhemmat tai muut läheiset  saavatkin tavata näitä lapsia, niin usein ohjaajat ovat läsnä tapaamisten aikana, joskus myös kotilomilla. Tiedän erään pienen lapsen joka kotilomillaan käydessään on sanonut ettei hän saa kertoa, jos vanhemmat kyselevät sijaishuoltopaikan oloista. Näitä yhteiskunnan huostaanotettuja lapsiamme aivopestään jo ihan pienestä pitäen.  Miksi asialle ei tehdä mitään! Milloin avaamme silmämme ja lähdemme teettämään  puolueetonta nykytilaselvitystä lastemme oloista suljetuissa laitoksissamme ja sijaisperheissä? Hallituksessa kyllä tiedetään mikä on lastensuojelun tilanne tällä hetkellä, näin sanoi minulle Petteri Orpo jonka olen tavannut henkilökohtaisesti. Miksi hän vaikenee, eikä tuo huosta...

 Vihdoinkin, todella  pitkän hiljaisuuden jälkeen on tuotu esiin säästämisen mahdollisuudet lastensuojelussa. Kiitos julkisesta esilletulostasi ja avautumisestasi                     Tapio Räty!  Kukaan ei voi olla enää tietämätön siitä, että liki 20 000 lastamme on yhä huostaanotettuna, osa heistä  väärin perustein tai  perusteita huostaanotolle ei enää ole. Näiden huostaanottojen taakse kätkeytyy suunnaton määrä läheisten tuskaa, ikävää ja ahdistusta, mutta  etenkin lasten   loputonta  koti ikävää. Joko nyt yhteiskuntamme on valmis myöntämään oikeusasiamies Tapio Rädyn julkisuuteen tuoman säästökohteen? Hän ihmettelee miksei huostaanottoja pureta. Nyt on tuotava esille se tosiasia, ettei lapsia halutakkaan palauttaa koteihinsa, sillä muutenhan nämä sijaisperheet, perhekodit ja muut lastensuojelulaitokset lakkaisivat toimimasta! Lasten huostaanotot kun toimivat liiketalouden periaatteell...

Minulla oli sovittu tapaaminen erään ihmisen kanssa keskiviikkona 25.1 2023, eduskuntatalon rappusilla. Olen  siellä aina keskiviikkoisin, silloin kun minulla on siihen mahdollisuus. Juuri kun tämä ihminen tuli paikalle, pyyhälsi myös Petteri Orpo paikalle! Siis aivan kun tilauksesta! Kysyin häneltä ystävällisesti että voisiko häntä kenties haastatella ja hän antoi siihen luvan. Äänitimme ja videoimme keskustelumme, mutta valitettavasti puhelimella meitä kuvannut ihminen oli meistä hiukan liian kaukana, eikä Petterin puheesta saanut oikein selvää.  Kerroin hänelle olevani isovanhemmista koostuvan Kadotettujen lasten asiantuntijaryhmän jäsen. Kerroin hänelle: "Olemme joukko isovanhempia joilta on evätty huostaanotettujen lastenlastemme tapaaminen, tai että se on erittäin vähäistä, vaikka lastensuojelulaissa on määrätty, että lapsilla on oikeus ylläpitää suhteita läheisiin huostaanoton aikana. Isovanhemmat jos ketkä ovat lasten läheisiä ja lastemme lapset tarvitsevat myös meitä....

 Minä olen jo iso poika. Äitini rakastaa minua, vaikka hän onkin välillä väsynyt, eikä löydä minulle aina tuttia kun minä itken. Ennen oli kunnissa kodinhoitajia jotka tuli lapsia hoitamaan, kuuluma sellaisia enää ole. Ainakaan meidän kunnassa. Olisi kyllä ihan kiva juttu että äitini välillä sellaisen kodinhoitajan saisi,kotiin, äidin kaverit kun ei ihan aina voi auttaa ja kun mummikin on vielä töissä. Mummi hoitaa töissä vanhoja ihmisiä ja ne vanhukset asuu kotona. Minäkin haluan asua kotona! Toivon kovasti ettei kukaan  kerro äidistäni sellaista ettei äitini jaksaisi minua hoitaa. Olen kuullut että silloin lapsi voi joutua pois kotoa! Ja minä haluan asua äitin kanssa!

  Ajattelin lähteä kirjoittamaan blogia pienen pienestä vauvasta, joka sai nimekseen Voitto. Voitto on tässä kuvassa saanut juuri nimensä. Nimi on enne, sanotaan usein. Voiton nimi tarkoittaa kirjaimellisesti  Voittoa!  Voitto syntyi äidille joka huolehtii lapsestaan yksin. Äidillä ei ole muita lapsia ja hän asuu omassa kodissaan. Äiti on nuori 19v, mutta hän on erittäin iloinen Voiton syntymästä. Äiti on hyvissä väleissä vanhempiensa kanssa ja he auttavat äitiä jottei äiti väsyisi pienen lapsensa kanssa. Äiti saa siis kannustavaa tukea Voiton hoitamiseen. Neuvolassa kysellään kovasti äidin vointia ja äiti vakuuttaa että hän voi hyvin kun saa aina halutessaan apua.  Voitto kasvaa ja kehittyy hyvin. Mitään suurempia ongelmia ei ole.  Voiton äiti haluaakin että kaikki nuoret vanhemmat hankkisivat hyvän tukiverkoston ympärilleen ennen lapsen syntymää, sillä lapsi tuo tullessaan paljon uusia velvotteita johon ei välttämättä tiedä joutuvansa kun lapsi syntyy. Voitto ...

Kohtasin TikTokissa mummon jonka tarina eivät jätä ketään kylmäksi. Hän on uskaltautunut tuomaan julkisuuteen  koko lastensuojelun ongelmakentän. Hänen tarinansa on vertaansa vailla. Hänen kaikki neljä lastenlastaan otettiin huostaan, toki siihen oli syynsä, mutta  häneltä evättiin lastenlastensa tapaamiset. Lasten tapaamisten  vähyys johtui siitä, kun lapset oireilivat aina isoäidin  tavatessaan, lastenlapsille tuli  niin suunnaton ikävä isoäitiä tapaamisten jälkeen. Lasten ikävän torjumiseen  olisi ollut parempikin ratkaisu, nähdä isoäitiä useammin, mutta siihen ei suostuttu. Erään lapsenlapsen tapaaminen estyi sen vuoksi kun lasten läheinen pahoinpideltiin, vaikkei se liittynyt millään lailla isoäidin ja lapsen tapaamiseen. Isoäitiä ja lastenlasta siis rankaistiin  läheisen  pahoinpitelystä. Sosiaalityöntekijä kielsi lapsenlapsen tapaamasta isoäitiään, vaikka hän odotti isoäidin tapaamista todella paljon. Välittömästi tapaamisen estämise...

 Perhehoitajille maksettavien  kulukorvausten minimimäärä nousee  vuodenvaihteessa. 1.1.2023 alkaen se on  473,88 euroa , kun se on ollut tänä vuonna 437,44 euroa. Nousua on 8,33 prosenttia, mikä vastaa elinkustannusindeksin muutosta. Sosiaali- ja terveysministeriö huomauttaa 30.11.2022  julkaisemassaan tiedotteessa , että  myös muita kuin vähimmäismääräisiä kulukorvauksia tulee korottaa elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti eli 8,33 prosenttia 1.1.2023 alkaen. Niin ikään perhehoitolain mukaisen käynnistämiskorvauksen enimmäismäärää nostetaan vuodenvaihteessa elinkustannusindeksin mukaisesti.  Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2023 alkaen 3 365,30 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.  Vuonna 2022 summa on ollut 3 106,53 euroa. Onko tämä oikein, kun perheiden saamat rahamäärät, lapslisät eikä elatustuki kuitenkaan nouse? Miksi emme tue perheitä? Jos nämä perhehoitajille kuuluvat rahat annettaisiin perheille, voisivat perheetkin...