Inhimillisyyden ja välittämisen aika tulkoon takaisin!

 Meitä ovat hallinneet jo pitkään kovat arvot, näitä arvoja  on mitattu pelkästään rahassa. Missä ovat inhimillisyyden ja välittämisen mittarit ihmisen hyvinvoinnin edistäjinä ja määrittäinä? Politiikka on yksinkertaistettuna ihmisen kehittämä tapa hoitaa yhteisiä asioitamme ja siihen kuuluu myös ihmisten auttaminen ja heidän tukemisensa erilaisissa vaihtelevissa elämäntilanteissa vauvasta vaariin. Kaveria ei jätetä, on jo kuuluisaksi tullut lausahdus, mutta olemmeko nyt kuitenkin jättämässä kaverimme? Kaikkeen toimintaan ei tarvitse kuitenkaan sotkea politiikkaa, jo pelkkä naapuriapu on saatava takaisin! Muistan itse muutaman vuosikymmenen takaa kun menin lainaamaan naapurista sokeria, miten hyvältä tuntuikaan  viedä samaiseen naapuriin siitä hyvästä muutama leivonnainen kiitokseksi.  Tällainen inhimillinen vuorovaikutus on saatava takaisin! Olen varma että me kaikki voisimme silloin paljon paremmin ja oppisimme näin  tuntemaan  myös naapurimme. Monet vaivat ja mielenmurheet vähenevät kun ne jakaa toisen ihmisen kanssa ja näin voisimme oivallisesti vähentää sosiaali-, ja terveydenhuollon kustannuksia. Tarvitsemme elääksemme ainoastaan hyvän mielen ja tunteen siitä että meistä välitetään. Joten aletaan elämään ihmisiksi ja tunnustetaan se tosiasia, että ihminen tarvitsee toista ihmistä voidakseen paremmin. Se vanha ihana kyläilykulttuurikin on hävinnyt, otetaan   sekin  haltuumme. Ottakaamme vastaan elämä yhdessä,  sen kaikkine iloineen, suruineen ja säröineen! Yhdessä jakaen elämästämme tulee näin  mielekkäämpää ja paljon antoisampaa. Niinkuin silloin vanhaan hyvään aikaan.